Kiinnostukseni intiaanien helmikirjontaan ja –kudontaanheräsi selaillessani Crazy Crow –nimistä julkaisua. Olin toki aiemminkinihaillut kauniita kirjontatöitä. Internetin ihmemaasta löytyi lisää innostavialinkkejä. Päätinkin kokeilla josko taitoni, kärsivällisyyteni ja innostukseniriittäisi vaikka yhden hattunauhan tekoon. Päädyin tilaamaan suomalaiseltahelmien maahantuojalta aloittelijalle sopivan peruspaketin.
Mitä tarvitaan?
Peruspaketti sisältää kudontakehyksen, langat, neuloja,ohjeet, helmiä ja mehiläisvahaa. Kätevä kotinikkari tekee kudontakehyksenitsekin iltapuhteinaan. Kudontakehys on yksinkertainen vanerista, ruuveista,puupuolista ja siipimuttereista laadittu rakennelma johon loimilangatasetellaan puolaruuvin uurteisiin. Loimi- ja kudontalankoinasuositellaan nykyisin käytettäväksi vahvaa nylonlankaa. Kehyksen pituus on n.25 cm mutta itse kudontatyö voi olla pidempi, loimilankoja pyöritetäänpäätypuolien ympärille samoin kuin työn edetessä valmista työtäkin, aivankangaspuiden tapaan. Oikeastaan helmikudonta on kuin maton kudontaapienoiskoossa.
Neulat ovat ohuenohuita ja niitä on eri pituisia.Ohuessa neulassa on käsittämättömän pieni neulansilmä, tämä tuli tuskallisenselväksi ensimmäisiä nauhojani tehdessä.
Lisäksi tarvitaan klöntti mehiläisvahaa ompelulanganvahaamiseksi sekä helmiä. Helmiä on valtavat valikoimat eri kokoisia,värisiä ja muotoisia. Keskityn tässä ns. siemenhelmiin ja niiden kokoon nr. 10.Siemenhelmien kokoluokituksessa numero suurenee helmen pienentyessä.Aloittelijalle mainittu 10-koko on mielestäni paras. Työn jälki on tasaista,helmet pysyvät käsissä ja työ etenee kuitenkin kohtuullisesti. Mitä pienempiähelmiä käyttää, sitä tyylikkäämpi lopputulos. En ole vielä tohtinut kokeillanumeron 14 mikrohelmiä…
Kudontatyössä tarvitaan lisäksi: pyyhekumi, mallisuunnittelupaperia(kuuluu peruspakettiin), hyvät puuvärikynät, mittanauha, sakset,väritöntä lakkaa ja helmikuppi. Helmikupiksi kelpaa hyvinpringlespurkin muovikansi. Säilytyslaatikko helmille on hyvä olla olemassa,koska pienenpieniä helmiä on äärimmäisen ikävystyttävää keräillä lattioita.
Visiot paperille
Ensin täytyy päättää malli, sen koko ja värit. Eriintiaaniheimoilla on selkeitä eroavaisuuksia värien, mallien ja kuvioaiheidenvälillä. Hyvä perussääntö on, että eri heimojen tyypillisiä piirteitä eisotketa keskenään tyyliin: metsäintiaanien kukkaköynnös siouxien väreissä.Taustavärinä on useimmiten valkoinen tai turkoosin eri sävyt. Symmetria ontärkeää, työssä on sekä vaaka- että pystykeskipisteet. On parasta aloittaavaatimattomasti. Pieni, kapea (alle 10 helmeä rivillä ja 11 loimilankaa) ja n.10 cm pituinen nauhan pätkä vaikka 5:llä eri värillä on hyvä alku. Siinä oppiitekniikan melko hyvin ja purkaminenkin on mahdollista.
Malli piirretään puuväreillä suunnittelupohjalle helmihelmeltä, rivi riviltä. Mallia luetaan alhaalta ylöspäin, vasemmalta oikealle.Jos työssä toistuu sama kuvio, riittää yhden mallikerran värittäminen. Ontärkeää käyttää helmien kokoa vastaavaa suunnittelupohjaa, muuten mittasuhteetvääristyvät, työn valmispituus poikkeaa suunnitellusta ja pahimmassatapauksessa loimilankojen pituus ei riitä. Kun malli on valmis, lasketaan työnleveys helminä. Loimilankoja on aina yksi enemmän kuin rivillä helmiä. Sittenmitataan riittävän pitkät loimilangat ja ne kiinnitetään kudontakehykseen. Huolellisesti ja tasaisesti kiristetytloimilangat ovat lopputuloksen kannalta olennainen asia. Valitettavastiloimilankojen kanssa puuhastellessa myös hermot tahtovat kiristyä, suosittelenrauhaisaa työskentelypaikkaa ja hyvää valaistusta.
Pujottelemaan
Työssä tarvittavat helmet varataan lähettyville ja pienetmäärät kutakin väriä kaadetaan helmikuppiin. Ompelulanka vahataan ja pujotetaanneulansilmään. Kannattaa pujottaa ensin ja vahata sitten, neulansilmä on hyvinhyvin pieni. Neulalle poimitaan kupista helmet siinä järjestyksessä kuin neovat mallipiirustuksessakin. Kun rivillä tarvittavat helmet ovat neulalla,neula viedään loimilankojen alle ja helmet painetaan varovasti loimilankojenväliin. Tässä kohdassa pitää tarkistaa kerran ja toisenkin, että helmet ovatoikeassa järjestyksessä. Kerran kiinniommeltua lankaa on hankala ellei jopamahdoton poistaa työtä rikkomatta. Sitten ompelulanka pujotetaan oikealtavasemmalle helmien läpi, loimilankojen päältä ja kiristetään tasaisesti.Kiristämisellä tarkoitan langan suoristamista, en tiukkaan pakettiin vetämistä.Näin edetään rivi riviltä kunnes työ on valmis. Ompelulanka pujotellaantakaisin päin helmirivien sisällä ja työ voidaan poistaa kehyksestäviimeistelyä varten.
Työn aikana
Työn edetessä ompelulanka jää varmasti lyhyeksi. Vähiinkäynyt lanka pujotellaan ”takaisin päin” valmiissa työssä eli jo kiinnitettyjenhelmirivien sisään. Vastaavasti uusi lanka pujotellaan muutaman helmirivin läpiennen kuin aloitetaan kokonaan uusi rivi. Lienee selvää, että helmen reikä käyahtaaksi kun sen läpi kulkee ompelulanka kolmekin kertaa. Neulan on siis oltavaohut.
Työn aikana saattaa tapahtua kaikenlaista muuta yllättävääja odottamatonta. Helmikupin kaatuminen on murheista pienimpiä. Langan onkuljettava todellakin kaikkien rivin helmien läpi, ensin ala- ja sittenyläpuolelta loimilankaa. Mikäli näin ei käy, helmet tipahtavat. Yleensätipahtaneen helmen voi keplotella kiinni omaan paikkaansa. Virheitäkin saattaatapahtua, musta ja punainen helmi ovat väärässä järjestyksessä, joku rivi jäätekemättä tai tulee tehdyksi kahteen kertaan. Silloin pysähdytään miettimään jaharkitsemaan. Muutaman rivin voi purkaa melko helposti, etenkin kapeastatyöstä. Mitä leveämpi työ, sitä varmemmin neula on jossain välissä kulkenutloimilangan läpi eikä purku onnistu ompelulankaa katkaisematta. Mikäli työ sensallii, mallia voi muuttaa tai sitten virheen voi jättää, makuasia.
Työn viimeistely
Käyttötarkoituksesta riippuen työ voidaan viimeistellämonella eri tavalla. Helpointa on liimata helmikudos nahanpalalle ja asetellaloimi- ja reunalangat työn alle piiloon. Helmikudoksen loimilangat voi myöspujotella loimi kerrallaan työn sisään tai solmia (vrt. maton hapsut) taileikata lakkauksen jälkeen lyhyeksi.
Kikkailuja
Taitojen karttuessa voi siirtyä tekemään monimutkaisempia,leveämpiä, värikkäämpiä töitä. Voi suunnitella poletteja, pitkiästetsonnauhoja, leveneviä, kapenevia, haarautuvia, pyöreitä ja ties minkälaisiahelmikudontatöitä. Lisäksi helmikirjontaa voi tehdä ilman kudontakehystä ns.laiskan pistoin suoraan kankaalle/nahalle. Erilaisista putkihelmistä voivärkätä koruja, rintapanssareita ja koristeita, helmiä voi virkatakin.
Mitäpä maksaa?
Hankkimani kudontakehys ja laajennettu peruspaketti (enemmän helmiä) maksoi yhteensä postikuluineen n. 30 €. Helmiä myydään grammoittain, 25gramman pussi valkoista helmeä maksaa 1,50 €. Paljonkäytettyjä perusvärejä jataustavärejä kannattaa tilata 50-100gr. 25 gramman pussi riittää pitkäksi aikaatehostevärinä.
Lopuksi
Ensimmäisen harjoittelumallini suunnittelin itse ja se onosoittautunut hyväksi ja käyttökelpoiseksi malliksi. Olen mieltynyt selkeängeometrisiin ja symmetrisiin kuvioihin. Helmikudonta ei ole hätäisen ihmisenhommaa vaikka työ eteneekin taitojen karttuessa nopeasti. Seuraava projektinilienee omin pikku kätösin ommellut ja koristellut hirvennahkavaatteet.
Bella Coola
