Tietoja hänen lapsuudestaan on vain vähän ja nekin perustuvat lapsen hatariin muistikuviin. Vanhempiensa menehdyttyä heikkoihin kevätjäihin, jossain nykyisen Näätämöjoen ympäristön tunturijärvillä, muuan vaelteleva paimen löysi pienen pojan harhailemassa tunturissa. Kuinka kauan hän oli yksin ollut, se ei koskaan selvinnyt.
Porosaamelaisten siita adoptoi ja kasvatti tämän löytölapsen antaen tälle kodin. Kasvinyhteisössään ei ollut näinä aikoina tilaa “kuolleelle painolle”, joten hän ansaitsi elatuksensa paimentaen poroja ja metsästäen tuntureilla. Päivittäinen ansalankojen kokeminen ja tuntureilla vaeltelu terästi nuorukaisen havainnointia ja kykyä selvitä erämaassa.
Keväällä vuonna 1868 nuorta Tyrel:iä syytettiin muiden ansojen kokemisesta ja pororosvouksesta. Moiset syytökset olivat perusluonteeltaan rehelliselle ja rauhalliselle nuorukaiselle vallan suviaisaa nieltävää, joten vastoin tapojaan hän joutui nujakkaan syyttäjänsä kanssa. Tappelu oli raju ja nöyryyttävä tälle syytöksiä esittäneelle poroisännälle, jolle koitui tästä jossain määrin ikäviä vammoja. Ikävää nuorukaisen kannalta oli, että tämä ansaitusti “lommon koteloonsa” saanut mies oli eräästä yhteisön arvostetusta suvusta. Koston käsite kun ei tuolloin ollut mitenkään vieras, niin kasvatusisänsä katsoi parhaaksi lähettää pojan maailmalle etsimään onneaan muualta kuin karun Saamenmaan tuntureista.
Nyt miehuutensa kynnyksellä oleva nuorukainen oli vaeltanut suuren Venäjän maan kaupunkiin Murmanskiin, jossa hän pestautui vanhaan rahtialukseen joka seilasi pitkin rannikkoa, aina Alaskaan saakka. Aikaansa merillä ei tunneta, mutta 1870 ilmaantui miehemme Wrangell:n kauppa-asemalle, jossa myös oli entinen armejan linnake. Täällä, hankittuaan meriltä säästämillään varoilla ratsun ja varusteita nyt jo mieheksi varttunut Tyrel liittyi Brittiläiseen Columbiaan matkaavaan seurueeseen. Josta hän aikanaan kulkeutui etelään päin kohti kesyttämätöntä länttä. Tällöin ei kenelläkään ollut aavistustakaan tulevasta kultaryntäyksestä Klondikeen joka kuitenkin oli vain kahdenkymmenen vuoden päässä.
Aikanaan mies saapui länteen jossa hänen elämäänsä saamme seurata tämän lännen kesyttämisen aikana, jolloin sisu, tinkimätön asenne ja tarvittaessa nopea asekäsi ovat elämisen ehtoja.
“Sanotaan että on kahdenlaisia ihmisiä, niitä jotka toivovat ja niitä jotka tahtovat. Sellainen mies joka tahtoo, luo itsestään sen mitä haluaa olla”¦”
